Jos saat Braille Tales -kirjoja sen jälkeen kun lapsi on syntynyt, hänellä on aikamoinen kirjakokoelma kun hän on 6-vuotias.
Maddie Horlander nappaa koulun kirjastosta lainaamansa suosikkikirjansa ja pinoaa ne äitinsä tuolin viereen ennen kiipeämistä äitinsä syliin.
Pinon päällimmäinen kirja on Llama Llama Gram and Grandpa, ja vaikka tämä varhaiskypsä viisivuotias ei osaakaan lukea sanoja, hän tekee paljon enemmän kuin katselee kuvia.
Maddien äidin, Kristinin, lukiessa ääneen Maddie seuraa ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle samalla, kun hänen pienet sormensa seuraavat tekstiä vastaavia pisteitä.
Kyseessä on Braille Tales -ohjelman julkaisema kirja. Tämä tarkoittaa, että näkevä henkilö ja näkörajoitteinen henkilö voivat lukea kirjaa yhdessä, koska se on kirjoitettu sekä tekstauksella että pistekirjoituksella.
Braille Tales -kirjoja julkaisee lionien tukema American Printing House (APH) for the Blind, joka sijaitsee Louisvillessa, Kentuckyssa. APH lähettää joka toinen kuukausi ilmaiseksi huolella valittuja sekä tekstaus- että pistekirjoituksella painettuja lastenkirjoja 1 500 näkörajoitteiselle lapselle, jotka asuvat Yhdysvalloissa ja Yhdysvaltain territorioissa.
Bob Belknap, APH:n kehityksen varajohtaja, haluaisi nähdä tämän lukumäärän kasvavan. Hän kehottaa perheitä ilmoittautumaan tähän ilmaiseen ohjelmaan, koska kirjat kannustavat lukemaan ja auttavat luomaan lukutaitoa varhaislapsuudessa, mutta ne myös antavat sokeille lapsille ja heidän näkeville vanhemmilleen – tai päinvastoin – mahdollisuuden lukea yhdessä.
Maddie, joka on oppilaana Visually Impaired Preschool Services (VIPS) -koulussa Louisvillessa, ei ole sokea. Hänellä on harvinainen synnynnäinen geenivika, okulaarinen apraksia, joka vaikuttaa hänen ääreisnäköönsä. Hänen silmänsä eivät liiku tarpeeksi nopeasti voidakseen keskittyä vasemmalle tai oikealle, joten hän kompensoi tätä liikuttamalla päätään kahdeksikon muotoisesti.
Hän oppii pistekirjoitusta esikoulussa, mutta hänen vanhempansa eivät ole varmoja, tuleeko hänestä braille-lukija. Hän on jo oppinut Braille Tales -kirjoista, että me luemme sivut ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. Hän on huomannut, että kaikki eivät lue samalla tavalla, ja hän on opettanut isosiskolleen, miten jotkut hänen koulutoverinsa lukevat.
Kotona Maddiella on noin 10 Braille Tales -kirjaa, jotka saapuivat postitse sen jälkeen, kun hänen äitinsä ilmoitti hänet mukaan ohjelmaan.
Kristin Horlander kertoo, että he ovat kiitollisia kirjoista, koska lasten pistekirjoituskirjoja löytyy harvoin kirjakaupoista ja kirjastoista. Rajallisen saatavuuden lisäksi ne ovat myös kalliita.
Braille Tales -ohjelma alkoi, kun Tennesseessä asuva sokea äiti etsi pistekirjoituksella kirjoitettuja kirjoja, jotta hän voisi lukea nuorelle näkevälle lapselleen. Hänen lapsensa sai ilmaisia kirjoja suositusta Dolly Partonin Imagination Library -ohjelmasta, jonka myötä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa asuvalle noin miljoonalle alle 6-vuotiaalle lapselle lähetetään kerran kuukaudessa ilmainen ja ikään nähden sopiva kirja. Sokea äiti ei kuitenkaan voinut lukea näitä kirjoja lapselleen.
2011 APH ratkaisi ongelman vuonna 2011. APH, Dolly Partonin Imagination Library ja Penguin USA, joka toimittaa kirjat, käynnistivät Braille Tales -ohjelman yhteistyössä. Parton esitteli Tennesseessä asuville nuorille braille-lukijoille oman suosikkikirjansa, The Little Engine That Could, joka oli ensimmäinen Braille Tales kirja. Vuoteen 2012 mennessä ensimmäiset 200 tekstaus-/braille-kirjaa olivat matkalla APH:sta lapsille kaikkialla maassa Louisville Downtown lionsklubin tarjottua tukeaan.
Belknap kertoo, että perheet voivat ilmoittaa enintään viisivuotiaat näkörajoitteiset lapsensa ohjelmaan helposti verkossa, jonka jälkeen he saavat ilmaisen kirjan joka toinen kuukausi. APH:n tavoite on, että tänä vuonna kirjoja saa 2 000 lasta. 77 $:n suuruisella lahjoituksella maksetaan yhden lapsen kirjat yhdeksi vuodeksi.
APH:n lukuasiantuntija valitsee näkörajoitteisille lapsille sopivat kirjat Imagination Library -kirjaston luettelosta, jonka jälkeen kirjat toimitetaan Louisvillen lähellä sijaitsevaan Kentuckyn naistenvankilaan. Vankilan braille-ohjelmassa työskentelevät naiset, joiden pistekirjoitustaidoille on suurta kysyntää vankilasta vapautumisen jälkeen, kiinnittävät sivuihin selkeät braille-tarrat.
Kaikkien Imagination Library -kirjaston sisältämien kirjojen tallenteet ovat myös saatavilla APH:n verkkosivustolta.
Louisville Downtown lionsklubin presidentti ja Kentuckyn sokeainkoulusta valmistunut lion Adam Ruschival kertoo, että klubi tukee mielellään APH:n pyrkimyksiä sekä VIPS-koulua, jota Maddie käy. Lionit ovat tukeneet VIPS-koulua jo noin 30 vuoden ajan.
Vuosien mittaan lionsklubit West Virginiasta Wyomingiin ja Illinoisista Alabamaan ovat myös tukeneet APH:n toimintaa, kertoo Belknap. Downtown Louisvillen lionit ovat kuitenkin muodostaneet erityisen vahvan työsuhteen naapuriensa kanssa.
Louisvilleläinen lion, Charles ”Burt” Boyer, joka jäi eläkkeelle työstään sokeainkoulutuksen parissa, on ylpeä klubinsa osallistumisesta. ”Jos ilmoitat lapsesi Braille Tales -ohjelmaan heti lapsen synnyttyä, hänellä voi olla melkoinen kokoelma 6 vuotta täytettyään”, hän sanoo.
Lionsklubit, jotka ovat kiinnostuneita auttamaan paikkakuntansa näkörajoitteisia lapsia Braille Tales -kirjojen avulla, voivat lukea lisätietoja osoitteesta www.aph.org/brailletales
