Rannikkopuiden vaaliminen voi auttaa pelastamaan Surinamen
Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla sijaitseva Suriname on mantereen pienin maa, jossa paikalliset lionit ovat ottaneet asiakseen taistelun ilmastonmuutosta vastaan.
Mangrovepuiden istuttaminen estää rikkaan maaperän huuhtoutumisen mereen.
Luonnollisten mangrovemetsien menetykset ovat johtaneet Surinamen mutaisen rannikon eroosioon. Amazon-joen suulta tulevan lietteen ansiosta maa-alueen pitäisi kasvaa, ei kadota. 1960-luvulla tehdyt vallit, joiden avulla rakennettiin maan itä- ja länsirannikon yhdistävä moottoritie, osuivat keskelle kosteikkoja, joissa makea ja suolainen vesi sekoittuvat. Mangrovet kukoistavat tässä sekoittuneessa vedessä, jota sanotaan pehmeäksi vedeksi. Kun puiden juuret eivät sido lietettä, suuri osa hedelmällisestä maaperästä huuhtoutuu pois.
Terveet mangrovet muodostavat yhden tärkeimmistä ja tuottavimmista ekosysteemeistä koko maailmassa, eivätkä ne ainoastaan auta tarjoamaan rannikon asukkaille kestävää elinkeinoa, vaan ne myös suojelevat rannikkoa luonnonkatastrofeilta. Mangrove Action Projectin mukaan ne pystyvät tämän lisäksi sitomaan enemmän hiiltä hehtaaria kohti kuin minkään muun tyyppinen metsä.
Paramaribo Central lionsklubi on tukenut Surinamen Anton de Kom yliopiston mangroveprojektia hydrologian professorin S. Naipalin johdolla vuodesta 2015.
”Rannikon eroosio vaikuttaa viljelymaahan”, kirjoittaa Glenn Tewari, klubin puheenjohtaja. ”Mangrovepuiden istuttaminen estää rikkaan maaperän huuhtoutumisen mereen.” Surinamen asukkaat ovat riippuvaisia hedelmällisestä maaperästä maanviljelyä varten, mutta eroosiosta johtuvat jatkuvat tulvat ovat vaikeuttaneet ruoan tuotantoa.
Professori Naipal on ottanut rannikon pelastamisen tehtäväkseen – siten hänen tehtävänään on myös Surinamen maanviljelijöiden toimeentulon sekä heistä riippuvan herkän ekosysteemin turvaaminen. Myös lionit ovat ojentaneet auttavan kätensä. Naipalin aikomus korjata ihmisten aiheuttamasta kehityksestä johtuvat vauriot sisältää lietettä pidättävän telineistön rakentamisen mutaiseen veteen, jotta mangrovepuut pystyvät juurtumaan mutaan. Kun vasta istutetut mangrovet ovat juurtuneet paikoilleen, ne estävät merta huuhtomasta maaperää pois.
Kasvit kasvatetaan erityisissä kasvihuoneissa rannikolta kerätyistä siemenistä. Kun taimet ovat valmiita, ne istutetaan mutaan tukien kanssa, jotta ne pysyvät turvassa aalloilta.
Lionit lahjoittivat telineistön rakentamiseen tarvittavaa erityistä vettähylkivää puuta ja varmistivat, että se päätyi rakennuspaikalle. He lahjoittivat myös puutavaran taimenten kasvattamiseen tarvittavia kasvihuoneita varten ja auttavat mangrovepuiden istuttamisessa. ”Työskentelemme luonnon kanssa luonnon puolesta”, Tewari kirjoittaa. ”Puutavara tulee takamailta, jotta voimme auttaa palauttamaan luonnon entiselleen ja suojelemaan sitä rannikkoalueilla. Klubi toivoo, että sen tekemä työ auttaa suojelemaan paremmin uhanalaisia lajeja, kuten flamingoja ja rubiini-ibiksiä, jotka menestyvät rannikon suolapitoisessa vedessä.
Kun rannikon tila on vakiintunut, maata voidaan taas viljellä, ja Surinamen asukkailla on taas luotettavampi paikallinen ravinnon lähde.
Paramaribo Centralin lionit ryhtyivät projektiin, koska he tietävät, miten tärkeä terve rannikko on heidän yhteisölleen. Yli 90 prosenttia Surinamen väestöstä asuu rannikolla. Yliopiston lisäksi heidän yhteistyökumppaneitaan ovat monet paikalliset organisaatiot, joihin lukeutuvat esimerkiksi metsätyömiehet, jotta uudelleenistuttaminen voidaan toteuttaa kunnolla.
”Meidän tarvitsee vain osata rakentaa tarvittava infrastruktuuri, jotta maaperä voidaan pelastaa”, Tewari kertoo. ”Luonto hoitaa loput.”
Paramaribo Central lionsklubi on yksi vuoden 2021 Kindness Matters palvelupalkinnon voittajista. Lue lisää tarinoita ja katso luettelo kaikista voittajista osoitteessa lionsclubs.org/KMSA.
Erin Kasdin on LION-lehden vanhempi päätoimittaja.
Koronaviruspandemia (COVID-19) on vaikuttanut yhteisöihin eri tavoilla. Jotta varmistamme, että palvelemme turvallisesti omilla paikkakunnillamme, lionien tulisi aina seurata paikallisviranomaisten ja Maailman Terveysjärjestön suosituksia. Tutustu Palvele turvallisesti -sivuumme, josta löytyy lisätietoja miten palvella turvallisesti.
