Vuonna 1970 Theodor Geisel, joka tunnetaan paremmin nimellä Dr. Seuss, vietti lomalla yhden iltapäivän Mount Kenya Safari -klubilla ja kirjoitti suurimman osan käsikirjoituksesta, josta tulisi yksi hänen suosituimmista (ja kiistellyimmistä) kirjoistaan, Lorax.
Sadussa vastakkain ovat kulutusyhteiskunta ja ekologinen hyvinvointi ja kestävä kehitys. Tämä on tarina Kerskanen-henkilöstä, joka on valmis tuhoamaan kaikki Truffula-puut villapaitojen neulomiseksi ja myymiseksi. Lorax on pieni oranssi olento, jolla on suuret viikset ja vakava virne - ja hän yrittää näyttää että puiden tuhoaminen vaikuttaa koko ekosysteemiin. Kukaan ei kuuntele Loraxin varoituksia ja tarina päättyy siihen, kun Truffula-puut ja ympäröivä luonto ovat lähellä sukupuuttoon kuolemista.
Vaikka tarinan kuvitus on hyvin mielikuvituksellinen, se ei ehkä olekaan täysin Geiselin mielikuvituksen tuotetta vaan se perustuu siihen mitä hän näki matkallaan Keniassa.
Mount Kenya on husaariapinoiden tärkeä elinympäristö - husaariapina on pieni oranssin värinen apina, jolla on vakava ilme. Se on täysin riippuvainen akaasia-puista.
Onko mahdollista, että tämä kuuluisa ympäristönsuojelua kuvaava lastentarina perustuukin oikeisiin apinoihin ja niiden elinympäristöön, joka on uhanalainen vielä tänäänkin?
Lähes 50 vuotta tämän kirjan julkaisemisen jälkeen, Kenia taistelee ympäristöongelmia vastaan, jotka muistuttavat omituisella tavalla Geiselin tarinaa. Viimeisen 50 vuoden ajan hiiliteollisuus ja metsätalous, villinä rehottava puiden kaataminen ja kaupungistuminen ovat tuhonneet Kenian vehreän ja monimuotoisen luonnon. 1980-luvun puoleen väliin mennessä yli 70% Kenian alkuperäismetsistä oli tuhottu.
Kenian metsien katoamisella on pitkälle kantavat seuraukset sen väestölle. Keniassa vuoret ja metsät toimivat luonnollisina ”vesivarastoina,” joissa sadevesi säilyy sadekaudella ja sieltä se kulkeutuu alaspäin kuivalla kaudella. Lisäksi vuoriston metsien tuhoaminen aiheuttaa tulvia, koska metsät eivät hidasta vedenkulkua ja juuret eivät ime vettä.
Planeettamme tulevaisuus on täysin riippuvainen sen metsien tulevaisuudesta.
Tämän seurauksena Keniaa vaivaavat vuorotellen kuivuus ja tulvat. Maanviljelys on yhä vaikeampaa ja näin jatkuvasti suurempi osa väestöstä näkee nälkää ja kärsii veden puutteesta. Husaariapina ei ole vielä uhanalaisten lajien listalla, mutta sen lukumäärä on vähentynyt ja tämä johtuu nimenomaan elinympäristön katoamisesta. Näyttää kuin Geiselin sadusta olisi tullut totta.
Mutta ei syytä epätoivoon.
Vastaus ongelmaan: Puut
”Mitä enemmän puita kasvaa, sitä vähemmän esiintyy tulvia, sitä harvemmin meillä on suuria tuhoja aiheuttavia myrskyjä ja sitä vakaampi elinympäristö meillä on,” sanoo Murphy Westwood, metsäasiantuntija Morton Arboretum -puistossa Chicagon ulkopuolella.
Viimeisin raportti kansainväliseltä ilmastopaneelilta (International Panel on Climate Change, IPCC): ”Planeettamme tulevaisuus on täysin sidoksissa sen metsien tulevaisuuteen.”
Tämä on hyvä uutinen. Koska kuten lionit tietävät, puita voidaan istuttaa. Metsät voivat kasvaa uudelleen. Vahinko voidaan vielä korjata, mutta se ei tule olemaan helppoa.
”Innovaatio tapahtuu rajoitusten kautta,” sanoi James Shaw, Uuden-Seelannin ympäristöministeri San Franciscossa ilmastonmuutoskonferenssissa vuonna 2018. ”Kun rajoituksia tulee paljon, silloin ihmisistä tulee todella luovia.”
Mikä ryhmä olisikaan parempi innovoimaan kuin lionit?
Lionit istuttavat puita
1,4 miljoonaa jäsentä tarkoittaa, että lioneilla on voimakas ääni. Eri puolilla maailmaa lionit käyttävät heidän ääntään lisätäkseen ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja toiminnan käynnistämiseksi. Vuonna 2011 kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam haastoi lionit istuttamaan miljoona puuta presidenttikautensa aikana. He vastasivat istuttamalla 15 miljoonaa puuta kaikkien asuttavien mantereiden alueella ja he ovat istuttaneet miljoonia uusia puita sen jälkeen.
Keniassa lionsklubit tekevät ahkerasti töitä välttääkseen metsien tuhoamisen vakavat seuraukset. Vuonna 2013 he sopivat yhteistyöstä globaalien ja paikallisten järjestöjen kanssa yli 10 miljoonan puun istuttamiseksi viiden vuoden aikana.
Mutta kyseessä ei tarvitse olla miljoonat puut. Metsät istutetaan uudelleen yksi siemen kerrallaan. Paikkakunnalla ei ehkä tarvita kokonaista metsää, mutta yksi puu voi olla tarpeen.
Lorax-sadun lopussa Kerskanen ymmärtää mitä Lorax yritti kertoa hänelle. Hän antaa pojalle viimeisen Truffula-puun siemenen.
”Ellei joku sinun kaltaisesi välitä todella paljon, mikään ei muutu paremmaksi. Ei mikään.”
Suunnitelkaa puiden istuttamiseen liittyvä aktiviteetti klubissa ja ottakaa paikalliset asukkaat mukaan. Valitse teille paras palveluprojektin suunnitteluopas ja löydät kaikki tarvitsemanne resurssit.
Lue miten LCIF tukee lioneita ympäristön suojelemiseksi ja maailman parantamiseksi tuleville sukupolville. Voit myös tehdä lahjoituksen maailmanlaajuisten avustuskohteidemme tukemiseksi.
Joan Cary is the assistant editor for LION Magazine. Erin Kasdin in the senior editor of LION Magazine.
Primate photo by Zoranmilisavljevic83/Getty Images
